Termex-lisäeristys laskee helteellä huonelämpötilaa ja säästää viilennysenergiaa

Yläpohjan lisälämmöneristäminen on yksi helpoimmin toteutettavista ja kustannustehokkaimmista tavoista kohentaa vanhan talon energiatehokkuutta – niin paukkupakkasia kuin kesähelteitäkin vastaan. Selluvillavalmistaja Termex-Eriste Oy:n Vintit Kuntoon -lisäeristyspalvelulla yläpohjan puhallus onnistuu vaivattomasti ympäri Suomen.

– Suomessa on yli puoli miljoonaa vanhaa omakotitaloa, jonka energiatehokkuutta voitaisiin merkittävästi parantaa yläpohjan lisäeristyksellä, kertoo toimitusjohtaja Markus Rautiainen Termex-Eriste Oy:stä.

Tiukentuvien energiatehokkuusmääräysten vuoksi uusien omakotitalojen yläpohjaan vaaditaan nykyisin noin 500 mm:n villakerrosta, joten myös vanhojen omakotitalojen yläpohjan lisäeristäminen kiinnostaa markkinoita ja kysyntä onkin ollut jyrkässä kasvussa viime aikoina. – Termex-Eriste Oy on reagoinut tilanteeseen lanseeraamalla tytäryhtiönsä alle Vintit Kuntoon-palvelukonseptin, jonka kouluttamat lisäeristysasiantuntijat on perehdytetty omakotitalojen yläpohjien lisäeristyksien tuomiin haasteisiin. Lisäeristysasiantuntijat tekevät kuluttajaneuvontaa lämmöneristyksiin liittyvissä asioissa ja heiltä voi tilata maksuttoman yläpohjan kuntoraportin, josta selviää onko yläpohjan lisäeristäminen mahdollista ja kuinka paljon hyötyä siitä talokohtaisesti voisi olla.  

– Nyrkkisääntö on, että jos talossa on tuulettuva yläpohja ja harjakatto, lisäeristäminen onnistuu. Päätöksen tekeminen on kuitenkin helpompaa, jos sen voi perustaa ammattilaisen kirjalliseen arvioon, Rautiainen huomauttaa.

Eristämiseen sijoitettu raha tulee takaisin moninkertaisesti energiansäästönä rakennuksen elinkaaren aikana. Lisäeristäminen on siis kustannustehokas tapa säästää energiaa ja nostaa kiinteistön arvoa. Paremmin eristetyssä talossa on myös mukavampi asua varsinkin kesähelteillä.

Lisäeristys vastaa kolmasosaa ilmalämpöpumpun viilennystehosta

– Perinteisesti lisäeristys on Suomessa mielletty investointina talven pakkasia vastaan, mutta 2000-luvulla yleistynyt viilentävien ilmalämpöpumppujen kauppa tekee lisäeristyksestä taloudellisesti kannattavan myös kuumana kesäpäivänä. Esimerkkilaskelman mukaan 80-luvulla rakennetussa 150 m²:n talossa yläpohjan 200 mm:n lisäeristyksellä saavutetaan yli 800 watin passiivinen viilennysteho. Lukema vastaa noin kolmasosaa keskiverto ilmalämpöpumpun viilennystehosta. Merkittävä säästö siis, tähdentää Rautiainen. – Passiivinen viilennys on edullinen käytössä, koska investointi kestää rakennuksen elinkaaren ajan ilman teknisiä huoltotoimenpiteitä tai komponentin vaihtoja, lisää Rautiainen.