Lisäeristyksellä säästöä energiakuluissa

Jyväskylän Palokassa asuva Heikki Oikari on tyytyväinen vuoden 2010 tammikuussa tehtyyn lisäeristykseen. Talo on valmistunut vuonna 1987 ja se sai vuonna 2004 lisää tilaa noin 50 m2.

Säästöä on tullut noin 3000 kWh vuodessa, joka on jopa enemmän kuin arvioitiin

Vanhan osan villan päälle tuprutettiin selluvillaa noin 200 mm ja uudelle osalle kivivillan päälle noin 100 mm. Lisäeristysasiantuntija oli arvioinut sähkö säästyvän noin 10-15%. Kulutus oli energiayhtiö Vattenfallin laskutuksen mukaan laskenut eristämisen myötä yli 19.000 kWh:sta noin 16.000 kWh:n.

Pääasiassa sähköllä lämmitettävää asuintilaa talossa on yhdessä kerroksessa 167 m2 ja puolilämmintä varastotilaa 16 m2. Syksyllä ja keväällä lämmitystä avustaa ilmalämpöpumppu. Talossa on myös kahden savuhormin ympärillä yhteensä neljä ahkerasti käytössä olevaa tulisijaa.

Kesähelteillä aikaisempaa viileämpää ja äänieristys parani

Laajennuksessa ja myös aikaisemmin rakennetussa osassa eristys oli tehty rakennusmääräyksiä paremmiksi. Lämmönsäästön lisäksi saatiin Oikarin mielestä vähän odottamatonta etua eristyksestä. Talon peltikatolle tulleen sateen äänet vähenivät.

– Talon ympärillä oleva puusto ei kuumimpana kesäaikana varjosta taloa. Aurinko pääsee paistamaan vapaasti mustalle katolle. Eristämisen jälkeen on lämpötila pysynyt aikaisempaa alhaisempana, kertoo Heikki Oikari.

Katto on rakennuksen suurin julkisivu ja helleaikaan vesikaton alla on saunan lämpötilat parhaimmillaan yli 80°C. Yläpohjan lämmöneristeen paksuudella on suuri merkitys siihen, miten tämä lämpö siirtyy asuintiloihin. Mitä paksumpi eristekerros, sitä miellyttävämpänä pysyvät sisätilat helteillä.

Etelään olevista kookkaita ikkunoita varjostaa keskikesän aikaan pitkät räystäät, jotka vähentävät kuumimman auringon säteilyn vaikutuksia. Syksyllä ja keväällä auringosta saa sekä lämpöä että valoa sisään.