On kulunut jo yli 30 vuotta, kun talo saatiin valmiiksi Seinäjoen Pirinkadulle. Siitä tehtiin parempi, mitä siihen aikaan oli tapana. Yläpohjassa on eristettä 40 cm ja seinissäkin 20 cm ja ikkunoissa on 4 lasia.

– Pitkään tuota lisäeristystä mietittiin, mutta oli hyvä kun se tuli tehtyä, pohdiskelee Matti Latvala. Lämmityskulut alenivat jonkinverran, mutta tärkeintä ehkä oli työ- ja makuuhuoneen vedontunteen poistuminen.

Termexin pojat tekivät huolellista työtä

Latvalan talon lisäeristys tehtiin vuoden 2009 keväällä, joten käytännön kokemusta on tullut jo pidemmältä ajanjaksolta. Heti lisäeritystyön jälkeen Matti antoi sähköpostilla palautetta. Hän kertoi, että nyt tuntuu kuin lämpö olisi tullut paremmin hyötykäyttöön, eikä menisi enää samalla tavalla harakoille. Ja tuntemus on edelleen sama kun useampi vuosi lisäeristämisestä on jo vierähtänyt. Samassa sähköpostiviestissä hän antoi tunnustusta hyvin tehdylle työlle. Villan pinta on tasainen ja sitä on kaikissa niissä paikoissa, joissa pitääkin.

Alkuperäisessä yläpohjan levyeristyksessä, huolimatta monikerroksellisuudesta, oli rakoja, jotka täyttyivät tehokkaasti hienojakoisella puhallusvillalla. Myös ilmalämmitystalon putkien päälle tuli saumaton eristekerros.

Työssä meni tunti, kun puhaltajat hoitivat asian ja talo sai päälleen kunnon palttoon. Toinen miehistä oli vintillä ja ohjasi eristeen paikoilleen letkulla ja toinen asetti villaa puhalluskoneeseen. Talon isäntä kulki asentajan mukana ja seurasi puhallustyötä lähietäisyydeltä. Kun näki, miten hienojakoinen Selluvilla tunkeutui jokaiseen ahtaaseenkin kohtaan, tuli viimeistään vakuuttuneeksi tehdystä eristevalinnasta. Olisipa ollut jo vuosia aikaisemmin tiedossa, miten helppoa tämä lisäeristäminen on.

Talosta poistui veto

Ilmalämmitystalossa on totuttu ilman liikkeeseen, mutta talon toisessa päässä olevat huoneet tuntuivat ennen selkeästi vetoisilta. Heti eristämisen jälkeen huomasi, että huoneet lämpenivät ja vedon tunne hävisi.

– Ilmeisesti jostain alkuperäisen villan raoista lämpöä pääsi karkuun ja saattoi osasyynä olla sekin, että huoneet olivat tuloilmakanavan päässä, jolloin sinne ilma tuli vähän viileämpänä, arvioi asiaa Matti Latvala.

Vedon tunne voi syntyä tilaan, kun katossa on muuta pintaa kylmempiä kohtia, joissa sisäilma jäähtyy ja painon lisääntyessä se laskee alaspäin.