Kilowattitunti on paljon vartija, säästä se!

Elämme Suomessa aikaa, jossa energiaa ja sen tuomaa hyvinvointia riittää kaikille. Täällä kylmässä pohjolassa energia on ollut menestymisen edellytys ja ilman sitä yhteiskuntamme pysähtyisi. Meidän sukupolvellemme energia on ollut itsestään selvyys – suomalainen koti on ollut lämmin ja valoisia jo vuosikymmeniä.

Suomi käyttää energiaa n. 377 TWh vuodessa. Asumisen osuus potista on noin 40 %, josta lämmitys vie noin 75 %. Suomen käyttämä energia jakautuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, turpeeseen sekä uusiutuvaan energiaan. Tuontienergian osuus on noin kolmannes, joten energialla on suora vaikutus myös kauppataseeseemme. Olemme riippuvaisia tuontienergiasta.

Energia vaikuttaa myös maapallon ilmastoon. Suomen kansallinen ilmastotavoite edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkausta 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2009 tasosta ja valtakunnallista hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Energia näyttelee suurta roolia myös tässä haasteessa, olkoonkin että suomalainen energia tuotetaan entistä enemmän uusiutuvista lähteistä. Jokainen tuotettu kilowattitunti kuormittaa enemmän tai vähemmän ilmakehää, jos ei suoraan niin ainakin välillisesti – haitatonta energiaa tässä mielessä ei ole. Tekniikkaa tarvitaan muodossa tai toisessa energian keräämiseen/tuottamiseen ja sillä on aina oma ympäristörasituksensa, joka usein keskusteluissa jää huomioitta. Lisäksi olemme menossa kohti aikakautta, jossa globaali energian tarve kasvaa päivä päivältä populaation kasvun rinnalla. Energian kysynnän kasvaessa myös päästöt uhkaavat kasvaa.

Asuminen on ihmisen perusedellytys. Suomen päästöistä merkittävä osa syntyy lämpöhäviöistä, talojen rakenteet hukkaavat lämpöä talvella. Lämpö nousee ylöspäin, joten suurin osa pientalon rakennusvaipan lämpöhäviöistä tapahtuu yläpohjan kautta. Silti harva tietää, että yläpohjan lisälämmöneristäminen on nopea, edullinen ja kenties ympäristöystävällisin tapa leikata pientalon kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa sen energiatehokkuutta.

Termex-Selluvillan käyttö on yläpohjan lisäeristeenä ilmastoystävällistä, mutta energiansäästö on vain yksi osa kokonaisuutta. Termex valmistetaan uusituvasta raaka-aineesta eli kierrätetystä sanomalehtipaperista kuiduttamalla. Valmistuksen kuluttama vähäinen energia tuotetaan sertifioidulla, kotimaisella tuulienergialla. Valmistuksen tuottamat päästöt ovat noin 105 g/kg CO2ekv. Termex- Selluvilla sitoo hiiltä elinkaarensa aikana 1360 g/kg CO2ekv. Kysymyksessä on markkinoiden ekologisimpia lämmöneristeitä.

Mitä konkreetista hyötyä lisäeristämisestä sitten on? Oletetaan, että meillä on suorasähkölämmitteinen pientalo Jyväskylässä, jonka rakennusvuosi on 1980 ja lämmitettävää pinta-alaa on 150 m2. Tyypillisesti tämän ikäisessä talossa yläpohjan lämmöneristeenä käytettiin n. 20 cm ”karhuntaljaa” eli lasivillaa levyeristeenä. Lämmöneristystä kuvaava nk. U-arvo on 0,28 W/m2K. Tämän lisäksi eristeen levymäisyydestä johtuvat asennuksen puutteet aiheuttavat ristikko- ja saumavälivuotoja, joiden aiheuttamat lämpöhäviöt jätetään kuitenkin tämän laskennallisen tarkastelun ulkopuolelle.

Asennamme puhaltamalla esimerkkitalomme yläpohjaan 30 cm Termex-Selluvillaa lisäeristeeksi. Lisäeristyksen jälkeen on uusi U-arvo 0,09 W/m2K, joka vastaa nykyisen rakennusmääräyskokoelman minimivaatimusta pientalojen yläpohjan lämmöneristykselle. Puhaltamalla asennettava irtokuituinen eriste täyttää eristettävän tilan saumattomasta, jolloin vanhakin eristekerros toimii paremmin, koska saumavälivuodot poistuvat. Laskennallisesti esimerkkitalomme vuotuinen energiankulutus pienenee 3050 kWh. Rahallinen säästö on 400-500 euroa vuodessa. Päästöt laskevat 10 vuoden tarkastelujaksolla 6100 kg CO2ekv, joka vastaa noin 33 000 km autoilua. Lisäeristyksen hinta on 2500-3000 euroa mahdollisista lisätöistä riippuen. Sijoitetun pääomatuotto on 16 – 13 %. Lisäksi asumisviihtyisyys paranee tasalämpöisyyden mukana.

FAIR DEAL – sekä maapallon että sen asukkaan näkökulmasta.

Pasi Typpö

Kirjoittaja on Termex-Eriste Oy:n kehitys- ja markkinointijohtaja